Hän jätti jopa tuliaisensa pihatielle maljakkoon poimittavaksi.
Sen verran kovaa se kuitenkin ravisutteli nurkkia, että yöunet jäivät vähäisiksi
kun kuuntelin vanhan talon puuskatuulista suivaantunutta, äkäistä natinaa.
Aamuun mennessä olivat saaneet jo sovinnon aikaiseksi, Torppa ja Laina.
Se kuitattiin huimaavalla auringonpaisteella.
(Tässä kuvassa vilahtaa jotain, jonka vuoksi sydämeni meinasi jättää pari lyöntiä väliin jokunen aika sitten. Arvaatteko jo?)
Myrskystäkin jotain hyötyy!!! ;) Oh toi viimenen kuva, matto, kiikku, tekstiilit.... <3
VastaaPoistaKivoja kuvia ja kirjoitat kivasti! Ihastuin :) t.uusi jäsen Kaisa (tervetuloa myös vierailemaan Villa Muruseen!)
VastaaPoistaniin ja olisko vilahtanut hiiri? :D
PoistaMieltälämmittävä kommentti, kiitos Kaisa! Ja taatusti tulen vastavierailulle :)
PoistaMeilläpäin ei myrskyä yöllä juuri huomannut, tosin minä nukun kuin tukki vaikka pommit räjähtäisivät vieressä.
VastaaPoistaTuossa kuvassa kyllä vilahtaa niin paljon kaikkea ihanaa, että minun sydän jätti muutaman lyönnin välistä! Pakkaatko huoneen kaikkine tavaroineen pakettiin ja minulle postiin?