tiistai 28. huhtikuuta 2015

Raskaita rantavesiä ja räyheitä saappaita

Täällä on kuulkaas tarvottu taas aika synkissä sielunmaisemissa. Ei pelkästään koiran vuoksi (juuri tänään aamulla katselin, kun koirat riehuivat keskenään ja vanha mamma juoksi pallo suussa pitkin pihamaata. Mietin vaan, että miten hitossa tuollaisen viet piikille.) vaan ihan yleisesti: olen kyseenalaistanut kaiken olemisestani, tekemisestäni ja uravalinnoistani lähtien. Sirpa-Leenalla on ollut kovasti asiaa.

On kahlattu raskaissa rantavesissä, hypitty askelkivillä, joilta ajatukset lipeävät.

Juuri mikään ei ole mennyt niinkuin suunnittelin, mutta se ei tarkoita, että asiat olisivat edenneet väärin tai huonosti. Ne ovat edenneet, kyllä, mutta eri tavalla, erilaisesti. 

Olen pakottanut päiviin kepeyttä, piirtänyt hartioillani lepääville tummille ajatuksille vaaleanpunaiset ääriviivat. Keskittynyt pieniin hyviin juttuihin.

Ja niitähän on. Ja niitä tulee, kun vaan pysyn silmät, korvat ja sielu avoinna. Annan järjen kuunnella, mitä sydämellä on sanottavanaan. Ja toisinpäin. Luotan siihen, että elämä kantaa vaikka en asioiden tarkoitusta aina sillä hetkellä näe tai suostu ymmärtämään. Vihjeitä tästä kuluneen vuoden vallitsevasta teemasta, irtipäästämisestä ja luottamuksesta ja sen kautta aukenevasta vapaudesta, on sadellut koko kevään niin, että luulisi tällaisen vähän tyhmemmänkin jo tajuavan.

Yhtäkkiä tulee töihin liittyvä yhteydenotto yllättävältä taholta. Ovi raottuu siellä, missä luulin sen jo lopullisesti sulkeutuneen.

Kärsin kroonisesta niskajumista ja haaveilen, että olisi varaa mennä hierojalle. Sitten vakiohierojani laittaa viestiä ja kyselee, milloin haluaisin käyttää sarjakortissani vielä jäljellä olevat kaksi hierontakertaa jotka olin unohtanut. Hallelujaa!

Luonnoslehtiössäni on jo pari vuotta pyörinyt eräs juttuidea. Sitten tapaan toisen työkeikan yhteydessä henkilön, joka alkaa puhumaan juuri tähän aiheeseen liittyen, sanoittaa kertomuksensa samalla tavalla, samoilla sanoilla, kuin mitä olen jo luonnokseen riipustanut. Sovitaan, että edetään yhdessä. Huikeaa!

Kevätmessuilla pyörittelin käsissäni Hulluna hortaan-kirjaa, en raaskinut ostaa. Seuraavana päivänä menin kirpparille ja lopun varmaan arvaattekin.

(Maksoin kirjasta 3 €)

Kirpparilta löytyi myös saappaat, jotka jalassa ei vaan voi mennä pahasti metsään. Tai jos menenkin, niin ainakin rytinällä ja tyylillä.





Tänään olen lähinnä hengannut saappaat jalassa (syvällä henkisessä metsässä) ja kuunnellut repeatilla biisiä, joka koskettaa tällä hetkellä kaikilla mahdollisilla taajuuksilla. Kuunnelkaa tekin:

King Dude & Chelsea Wolfe: Be Free

Maailmankaikkeus, sinä ja sun kiero huumorintajusi. Keep it coming!

9 kommenttia:

  1. Minäkin tarvitsen nyt tuollaiset vaaleanpunaiset ääriviivat tummille ajatuksille! Taisin ehkä herätä väärällä jalalla - tänään on jostain syystä niin suuri v*tutus ihan kaikkea kohtaan, että teksisi mieli kirkua ja paiskoa lautasia seinille. Täytyy ehkä kohta suunnata koiran kanssa metsään etsimään zeniä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaah, oikeasti haaveilen välillä huoneesta, jossa pääsisi paiskomaan lautasia ja muuta rikki menevää seinään! (Ei omia.) Suojalasit naamaan ja menoks!
      Toivottavasti zen löytyi metsästä :)

      Poista
  2. Minä uskon hyvinkin tuollasiin johdatuksiin. Hyvältä kuulostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan tässä on alkaa uskomaan :)

      Poista
  3. Pitkälti samanmoisissa fiiliksissä olen myös haahuillut tänä keväänä. Oma Sirpa-Leenanikin on potenut oikein kunnon puheripulia.

    Kiitos kun jaoit ajatuksiasi. On helkkarin hyvä pointti, että vaikkei asiat mene niin kuin on ajatellut, ei se tarkoita sitä, että ne menisivät väärin tai huonosti. Täytyypä pitää tämä mielessä ja maalailla myös niitä pinkkejä reunustoja aatoksille vähän ahkerammin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun kommentoit <3 Mä en pysty olemaan vaan "puhdasoppinen" sisustusbloggari vaan tarvetta näille avautumispostauksille tuntuu riittävän ;)

      Poista
  4. Minäkin uskon hyviin johdatuksiin. Monesti joku asia askaruttaa ja pian luet samasta aiheesta lehdestä, kuulet jutun radiosta tai tartut kirjastossa oikeaan kirjaan:)
    Siihen kannattaa luottaa.
    Tsemppiä zenin hankintaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanne! Juuri näinhän se menee; energy flows where attention goes! :)

      Poista
  5. Kyllä. Kun ovet on auki, niin asioita tapahtuu. Mun mielestä sanonta "asioilla on tapana järjestyä" ei ole mikään kevyt sutkautus, vaan aika usein totta. Rentoa viikonloppua sinne <3

    VastaaPoista