Laitan tunnustuksen siis eteenpäin seuraaville blogeille, joista jokaisen postauksia odotan aina innolla.
You make my day!
Hei, diary (Voisit kyllä kirjoitella vähän useemmin, senkin <3!)
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Kahden suora ja yksi tunnustus
Ensinnäkin: olen suorastaan pettynyt, miten vähällä selvisin perjantain baarihumputtelusta. Tosin, tulin Eerikin Pippurin (<3) kautta ajoissa kotiin ja olin jo kahden aikaan onnellisesti nukkumassa omassa sängyssä. Muistin jopa juoda ison lasin vettä ennen nukkumaanmenoa. Mutta silti; astetta tummempia silmänalusia lukuunottamatta, ei merkkiäkään krapulasta! Mihin tämä maailma on oikein mennyt?? (Ei sillä, että kaipaisin päiviä, jolloin krapulassa aluksi pelkää, että kuolee, ja tuntien kuluessa ja olon pahentuessa alkaa hiljalleen pelkäämään, ettei kuolekaan. Ja jolloin ainoa kommunikaation muoto johon kykenee, ovat säännölliset puhelut norjaan vessanpytyn välityksellä.) Mutta hyvä näin, tein eilen heti aamusta pitkän kävelylenkin metsissä pienemmän koiran kanssa ja ehdin vielä kirpparikierroksellekin.
Toiseksi: jos joku olisi vielä pari vuotta sitten väittänyt, että eräänä marraskuisena sunnuntaina armon vuonna 2013 olen onnellisena kasaamassa jouluasetelmia metsästä itse keräämistäni aineksista, olisin ehkä saattanut kuolla nauruun. Little did I know. Hyasintit ja noi toiset rehut (en nyt just muista mitä olivat) hankin heräteostoksena, kun keskiviikkona lähdin ratsastustunnille hyvin ajoissa ja matkan varrella oli Plantagen. Loput ainekset lähimetsästä ja ulkovarastosta. Vähän noi mun rakkauslapset on kutikutoisen näköisiä mutta so not.
Ja kolmanneksi: olen erittäin otettu Sateenkaaria ja serpentiiniä-blogin Lauralta saamastani Unikkotunnustuksesta. Sen lisäksi, että Laura on ihana ja ansaitsee saman tunnustuksen itsekin, olen edelleen aika hämillisen yllättynyt jokaisesta uudesta lukijasta + koko ajan kasvavista lukijamääristä ja kiitollinen jokaikisestä kommentista, jonka tänne olette jättäneet. Kiitos! <3 On kiva, ettei tarvitse täällä virtuaalitodellisuudessa ihan yksinään huuella!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihania asetelmia :) Ei niin pöyhkeileviä, kun kaupoissa massoitain myytävät. Eli hianompia siis!
VastaaPoistaJa sit tähän loppuun ♥ ja ♥
No ny kyllä on sellanen paikka, jossa on ihan pakko lainata Salovaaran Pertsan (!) kuolemattomia sanoja: "Voe mahoton paikka sentään!"
VastaaPoista:D Kiitos ja syvä kumarrus, You made my day ( ja Laura kans!:) ! <3
ps. Oli ihan pakko vielä testata linkki. Olisi ollut mielettömän noloa täällä kiitellä ja hehkuttaa ja jälkeenpäin todeta, että puhe oli ihan jostain toisesta blogista. Apua, voisin kuvitella että niin tapahtuis just mulle ja vieläpä hyvin helposti (luen välillä mitä sattuu, varsinkin ilman rillejä ;D )
Voi kiitos <3 Kylläpäs ilahdutti mieltä tämä! :) Ja ootpas sie laittanut kauniita asetelmia. Miekin innostuin ostamaan jopa hyasintin ku bongasin kauppareissulla niitä.
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaNoi puolukan näköiset jutskathan on hienoja joulukukkia! En ole ennen ollut tietoinen moisista. Jäkälän kanssa ihan just, ja pyttykin on kuin sisustuslehdestä.