Eräässä aiemmassa postauksessa vilahtikin jo yksi talokauppojen mukana tullut, vähintäänkin kyseenalainen sisustustavara. Vanhahan se on kuin taivas, ja epäilemättä arvokaskin, mutta voisi kai sanoa, että kun näin 2010-luvun vinkkelistä asiaa tarkastelee, kyseessä on rotupoliittisesti hyvin, hyvin epäkorrekti esine.
Ketju kaulassa hän tarjoilee...
...allekirjoittaneen viikonloppulukemistoa.
Toi nänni. Ja noi huulet. Tämä on jo niin härskiyden rajojen yli, että en tästä kyllä raaski luopuakaan. Alkuperä olisi kyllä mielenkiintoista saada selville, oletan tämän tulevan jostain 50-60-lukujen taitteesta? Mutta missä käytössä onkaan pieni tarjoilijaneitonen ollut?
Voisikohan patsas olla 30-40-luvuilta? Silloin näitä "huomaamattomia tarjoilijoita" tai "hiljaisia palvelijoita" tehtiin aikalailla. Ja käytettiin tuppapöytinä. Osa on Viipurista, osa tehty ihan koulun puutyötunneilla. Oman aikansa muotia. Arvoon kai vaikuttaa moni asia, ja tässä sinun pöydässäsi on omalla tavallaan kauniita yksityiskohtiakin. Kyllä näistä on vielä yllättävän moni kiinnostunut.
VastaaPoistaTupakkapöytinä! Hankalaa kirjoittaa kun lakkaan samalla kynsiä ;)
PoistaKiitokset tiedoista! Pitääkin yrittää vaikka jostain antiikkikaupasta kysellä vielä lisää.
PoistaMultitasking on hyvä olla hallussa :D
Aika härski kyllä, vaikkakin toisaalta omalla tavallaan kulttuurisesti mielenkiintoinen sisustuskappale. En ehkä itse ihan heti luopuisi, vaikka meidän kodista en tuolle paikkaa löytäisikään. Nämä on taas näitä asioita, jotka kertovat väistämättä kulttuurimme tarinaa ja historiaa, vaikka nykyään emme tuon ajan ajatusmaailmaa allekirjoittaisikaan. On se kyllä... ketjun, nänni ja kaikki. :D
VastaaPoistaJuu ehdottomasti aion säilyttää tämän palasen historiaa, on mielenkiintoista seurata, miten eri aikakerrokset heijastuvat ja peilautuvat esineiden kautta.
PoistaIhan mainasin samat sanat, kuin Varpunen kirjoittaa. En raaskisi luopua, koska jostainhan tämänkin kertoo. Menneestä ja nykyhetkestä. Etenkin se, jos tällaisten olemassa ololle voi nykyään nauraa hulluutena. Epäilyttävää olisi jos näitä edelleen väännettäisiin teknisentyöntunneilla.
VastaaPoistaNiinpä! Ja jotenkin tässä on kuitenkin jotain aika viattoman söpöä. Alunperin se on epäilemättä tehty ihan eri kontekstissa kuin mihin se nykyään sijoittuu.
PoistaTäälläkin on kotosalla tämmöinen, kylläkin kenties tarjoilijapoika. Sain sen aikanaan kummitädiltäni, joka ei silloin ainakaan muistanut alkuperää (täytyiski kysyy uudestaan, onko mieleen tullut). Aika symppiksiähän nää on. Selvitin tämän taustaa joskus taannoin, mutta enhän mä ny saa millään päähäni niitä asioita (infoon jos löydän tekstit uudestaan). Omastani löysin kuin löysin kuvan blogistani: http://hexunblogi.blogspot.fi/2012/07/hiljainen-maanantai.html
VastaaPoistaLaitathan viestiä jos muistuu mieleen :)
PoistaMulla ja miehellä liittyy noihin niin rakkaita lapsuusmuistoja, että yritin pitkään metsästää tuollaista. Maksoivat liikaa jos löytyi. Menin niin pitkälle, että rakensin oman antiikkilehden pikkuriikkisen kuvan mallin mukaan ;) Annoin sen miehelleni synttärilahjaksi. Pitää joskus laittaa vilahtamaan kuvaan, hän on miespuolinen tarjoilija ja huikkaa teidän rouvalle terveiset tuolta olkkarista.
VastaaPoistaKiva kuulla tähän "hiljaiseen palvelijaan" liittyviä tarinoita! Muistatko yhtään, missä hintaluokassa ovat myynnissä? Ja ehdottomasti teidän tarjoilija esittelyyn! :)
VastaaPoistaEn kyllä muista yhtään, siitä on niin kauan. Parista satasista oli varmaan kyse. Varmaan ikä ja kunto vaikuttaa hintaan.
PoistaKoska tää hahmo on aika matala niin tämä on saattanut olla piirongin tai sivupöydän päällä. Savukkeiden lisäksi näissä on pidetty myös postia, käyntikortteja tms.
VastaaPoistaAfrikkalaiset hahmot oli kaiketi erityisen suosittuja 50-luvulla, mutta onhan näitä jo ennen sitäkin ollut. Isommat vastaavat hahmot on ebayssa myyty aika hyvään hintaan, tosin kuntokin on ollut parempi. Hintahaarukka on vissiin ollut siellä 400-500 dollarin tietämissä, mutta oli siellä joku hieman kolmiulotteisempi ja isompi hahmo mennyt yli tuhannenkin dollarin.