perjantai 30. toukokuuta 2014

DIY gone wrong

Edellinen omistaja kehuskeli tehneensä sähkövetoja ihan itse. 
Osa niistä taitaa myös olla alkuperäisiä ajanlaskumme alkumetreiltä.


Ja sen kyllä huomaa. Pieni vinkki: ihan kaikkea ei kannata tehdä DIY, vaikka se halvemmaksi tulisikin.


 Keittiön valot välkkyvät aina virtapiuhan päässä olevaa läppäriä käynnistäessä.


Kerran erehdyin laittamaan imurin johdon kiinni samaan pistokkeeseen vesipumpun kanssa. Lopputuloksena saunalta pimeni valot kokonaan.

Saunarakennuksen "kesähuoneen" lamppujalka on katossa kiinni rautalangalla. Emme ole vielä uskaltaneet vaihtaa palanutta lamppua ja kokeilla, toimiiko se.


Sulakekaapista tuleva ukkosenjohdatin (?) on sotkuisana keränä maassa talon vierustaa pitkin


Ei, valitettavasti tämä sulakekaappi ei ole pelkästään koriste.

Sähkömies kävi puistelemassa päätään ja tulloo korjaamaan kunhan kerkee. Siihen saakka odotetaan ja toivotaan sormet ja varpaat ristissä, ettei oikosulku polta koko tönöä maan tasalle.  

(Olisi kiva tietää, mistä lähtien Torpalle on tullut sähköt. Tai vanhoihin taloihin ylipäänsä? Sotien jälkeen?)

18 kommenttia:

  1. En nyt tiedä miten luotettavaa tietoa tämä on, mutta wikipediasta nappasin: "Kodinkoneiden tullessa markkinoille 1900-luvun alussa oli paikallisia sähköverkkoja Suomessa jo suurimpien kaupunkien ulkopuolellakin. Sähköistystä hidasti väliaikaisesti Suomen sisällissota, mutta sodan jälkeen kehitys oli nopeaa, ja vuonna 1925 jo 40 % talouksista oli sähköverkon piirissä. Kaupungeissa sähkö oli kaikkien saatavilla 1930-luvulta alkaen."
    Mutta toivottavasti Torpan vedot eivät ole sieltä lähtien kaikki, vaan ehkä vähän tuoreempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nämä ovat mielenkiintoisia juttuja. Hankala hahmottaa sitä, että sähköjen saatavuudesta on oikeasti ja isossa mittakaavassa noinkin mitättömän lyhyt aika!

      Poista
  2. Ainakin tuo jakaja on samanlainen kuin meidän 50-luvun alkuperäiset. Muovijohdot joita teillä näyttää menevän ovat sitten uudempaa sorttia, johdoista ja kiinnikkeistä päätellen. Meillä oli vielä joissain huoneissa alkuperäisiä metallivaippaisia johtoja. Ne ovat ihan turvallisia, kunhan niihin ei koske eikä vääntele. Muutoin niissä eristeet hapertuu. Meidän sähkömies oli vähän huolissaan, miten niitten kanssa pärjätään turvallisesti, varsinkin kun yksi oli vähän katkeillut. Mtta nyt ne on siis kaikki vaihdettu.

    Meilläkin muuten valot välkkyy, kun käynnistää imurin, vaikka kaikki sähköt on periaatteessa uusittu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, kiva kuulla lisää. Onkohan imurissa käynnistäessä joku korkeampi "kertajännite" kun muissa kodinkoneissa?

      Poista
  3. Tuo on sitten osastoa SIY(=screw it yourself - mun muuten tekisi mieli kerätä blogin sivulaitaan SIY-henkeen kaikki pieleen menneet omat yritykset) - tekevälle välillä sattuu, mutta toivottavasti ei kuitenkaan oikkaria. Viikonloppuja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahha! Kiitos tästä, totaalirepeäminen tälle termille, liitän sen sanavarastoon välittömästi! :D

      Poista
    2. Ole hyvä! Se on mun ihan omakeksimä termi - vapaasti käytettävissä :D

      Poista
  4. O-ou!
    Screw it yourself on mahtava termi, uutta minulle. Otan käyttöön, olen ihan haka SIY-hommissa, vaikka sähkötyöt yleensä pyrin jättämään ammattialisille. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä meidän pitää perustaa joku SIY-henkinen blogiyhteisö, kun meitä taitajia tuntuu olevan useampikin! :P

      Poista
  5. Meinasin jo sanoo et tilatkaa sähkäri paikalle. Noi vanhat metallipäälliset piuhat on noin -40 luvulta. Niistä eristeet karisee alas kun niitä liikauttaa. Yleensä sitten täytyy uusia kaikki metallipäällysteiset johot.
    Nimim. Sähkäri vm-62

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, uusintaan menee kaikki piuhat :)

      Poista
  6. Isäni isä joka oli sähköasentaja (syntynyt 1923) teki paljon sähköjä taloihin joissa ei ollut sähköjä. Kun tarpeeksi maaseudulle mentiin, saattoi sähkö tulla vasta 1960-70 luvulla. Sitten taas oli edistyksellisiä pikkukyliä joissa oli jopa omat sähköyhtiöt, 1920-luvulla kuten omassa kylässämme.
    Kuvien asennukset on vaarallisia, ja valitettavasti sellaisia joista lähteneitä paloja harvemmin vakuutusyhtiöt korvaa. Joten koittakaa saada sähkäri paikalle mieluummin pian vaikka lupaus oli kunhan kerkee :))
    Meillä vanha talo jossa jo uudet sähköt, mutta silti pelkään sähköistä alkanutta paloa, hormipalosta puhumattakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hormipaloa ei tartte pelätä, jos on piiput nuohottu ees kolmen vuoden välein, eikä puuta polteta kitumalla.
      Jos taasen sähköt on uusinnu ihan oikee sähkäri, ni ei sähköpaloakaan tartte pelätä ja onhan teillä palovarottimet kunnossa, sammutuspeite keittiössä ja sammuttimet joka kerroksessa. :)

      Poista
    2. Me tilattiin nuohooja paikalle heti kaupan teon jälkeen, kun edelliset omistajat eivät olleet nuohouttaneet piippuja kertaakaan eli ainakaan neljään vuoteen... Mitä muuten tarkoittaa kitumalla polttaminen noin niinku käytännössä?

      Poista
    3. Palovaroittimet on, kuten myös sammutuspeite. Häkävaroittimetkin löytyy, mutta silti vanhassa talossa asumisessa ja vanhojen, 84 vuotiaiden hormien käyttö on yhdenlainen riski. Riskistä huolimatta käytetään joka päivä ja nuohooja kehuu joka vuosi hormien hyvää kuntoa. Nykyiset sähköt on tehnyt ammattilainen, osa on vielä edellisten asukkaisen viritelmiä. Kitupoltto on sitä kun poltetaan liian vähällä ilmalla, kituliiasti palaen, hormit nokeentuu. Eli ei ventiilejä tai uunin luukkuja kiinni ennen kuin uunissa palaa kunnolla.

      Poista
    4. Enne. Sitä että puille annetaan liian vähän ilmaa polton aikana. Sillon piipusta tuleva savu näkyy koko polton ajan. Kun puut saa tarpeeks ilmaa ja ne on sytytetty päältä, ei puiden syttymisen jälkeen näy savua.
      Tosin liikaakaan ei saa ilmaa antaa, eli puut ei sais palaa kovasti humisten. Kokeilemalla ja säätämällä sen vaan oppii. Säätilakin vaikuttaa. Helpointa on kun menee ulkoa kattomaan savun väriä ja sisällä kuuntelee kuinka pienelle ilman voi säätää niin, että humina just ja just kuuluu. :D
      Ihan helppoa se on.

      Katja. Jos teillä on yläkerran lattia ja katto auki, voi ainakin piipun mahdollisesta rapautumisesta johtuvan vaaran korjata helposti: Palovillaa 2x5cm piipun ympärille alakerran katon ja yläkerran lattian väliselle osalle. Jos nuohooja kehuu hormeja hyväkuntosiks, niin sillon ne on. Hyvinhän teillä on varustauduttu. Huoletta voitte olla ja asua.:D

      Poista
  7. Auts, paikoin aika hurjan näköisiä sähkötyksiä, näitähän vanhoissa taloissa riittää. Ehkä kannattaa vilauttaa niitä ammattilaiselle, niin ei tarvitse alituiseen itse kantaa huolta asiasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, yritetään parhaillaan sovittaa sähkömiehen kanssa kalentereita yhteen :)

      Poista