Alkovista minä heilan löysin. (Ja yleensä pari koiraa kaupan päälle.)

Kammarin päässä on alkovi, pieni makuusoppemme. Kantavien hirsien sijainti kertoo, että alkovi on ollut aikoinaan osa pikkueteistä ja seinä on erottanut sen kammarista. Alkovin päältä on kenties kulkenut portaat yläkertaan? Tehty muutostyö on mielestäni varsin onnistunut ja vaikka leveyttä ei alkovilla ole kuin 160 cm, niin hyvin olemme sinne mahtuneet, kaikki me neljä. Kyllä sopu sijaa antaa. (Patja pitäisi kylläkin vaihtaa, kärsimme molemmat nykyisin epämääräisistä selkäkivuista useamman Torpalla vietetyn yön jälkeen. Sillä, että jakaa nukkumatilansa kahden leveyssuunnassa poikittain losottavan koiranrohjon kanssa niin, ettei mahdu yön aikana kylkeään kääntämään, ei luonnollisestikaan ole mitään tekemistä asian kanssa.)

Alkovin ikkunasta avautuu Torpan parhaat vahtinäkymät ja joka aamuinen "avara luonto"-lähetys. 

Maailman kauneimman tapetin, Pihlgren ja Ritola Oy:n valikoimista löytyvän vihreäsävyisen Keisarin, sekä seinälampettien tarina löytyy täältä. 

Alkovin viereistä seinää koristaa ladosta löytynyt liinavaatekaappi ja se blogissani jo lähes legendaarista mainetta nauttiva ruusutapetti. Uskokaa tai älkää, hankkiudun tuosta (tuossa kohtaa) vielä eroon. En ole vaan päättänyt, että minä vuonna. 

Riemunoranssinen värimaailma jatkuu keittiöstä tuvan ja kammarin kautta alkoviin saakka. Mihinkäs sitä hippi höyhenistään pääsisi. Kultaa hohtava vanha silkkitäkki on ihan puhdasta rakkautta ja tietenkin, kirpparilta kotoisin. Enne <3 maalaiskirpparit.