Kirje joulupukille

Dear Pukki,

Enne tässä moi. En ole kirjoittanut sinulle sitten vuoden -86, koska tuolloin isot tytöt väittivät, ettei sinua olisi olemassakaan ja kirjeet päätyisivät vain postin jouluapulaisille naurettavaksi. Nyt, 34-vuotiaana, tiedän heidän olleen väärässä.

Ihan aluksi tiedustelen, vaaditaanko lahjojen saamiseksi 100 % kiltteyttä, vai saako joukossa olla muutamia vähemmän kilttejä päiviä? Olen ainakin yrittänyt olla kiltti aina kun muistan; työkavereille, ystäville, miehelle ja itselleni. (Myönnän: miehelle olen kyllä tiuskinut toisinaan ja kerran valehtelin äidille, että akku loppuu ihan just vaikka oikeasti en vaan jaksanut puhua hänen kanssaan juuri sillä hetkellä. Ja parin ystävän kanssa ollaan juoruiltu puhuttu toisista ihmisistä heidän selkänsä takana. Vetoan siihen, että oli kesä ja salakuuntelevat tontutkin tuolloin varmasti jo lomilla, joten sitä ei lasketa, eihän?) Joka tapauksessa, töitä ainakin olen paiskinut ihan hitosti, joten sovitaanko, että ahkeruus kompensoi ne epäkiltteydet?

Ymmärrän, että sinulla on kovasti kiirettä juuri nyt. Jos kuitenkin jossain välissä ehtisit nopeasti vilkaisemaan tätä toivelistaani, olisin kovasti kiitollinen. Mitään isoja ja hirmukalliita juttuja en tohdi edes pyytää, kun ajattelin, ettei ne porotkaan ihan kaikkea jaksa kantaa. Ja kun on tää epävakaa taloustilannekin.

Ennen lahjatoivelista 2013:

1. Sarpaneva valurautapata. Muotokieli miellyttää, samoin tumman raudan ja puun kaunis kontrasti. Tässä valmistuisi pataruuat leivinuunissa pitkään ja hartaasti hauduttamalla. Yksi valurautapata meillä jo on, mutta se on tätä paljon pienempi.

2. Musta pyykinpesukone. Kuinka tylsää on pyytää (tai saada) kodinkoneita joulu- tai synttärilahjaksi? Noh, olen aina ollutkin enemmän sellainen käytännön nainen. Vanha pyykinpesukone vetelee äänistä päätellen viimeisiään (ja ikääkin sillä ainakin 10 v.) joten tämä tulisi todelliseen tarpeeseen. Musta sopisi täydellisesti suunnittelemani kylppärirempan tyyliin. Sitten puuttuisi enää se kylppäriremontti...

3. Klaus Haapaniemen Rabbit-peitto. Need to say more? Tykkään oikeastaan ihan kaikesta, mitä Haapaniemi on suunnitellut. Mystiikkaa ja satuja täynnä, hieman 70-luvulle kallellaan.... tyyli uppoaa allekirjoittaneeseen kuin veitsi sulaan voihin.

4. Kestotilaus Santen hennaväreihin, sävyiksi maaliskuusta syyskuuhun Flame red, talvikuukausina Natural red. Kotiinkuljetuksella kerran kuukaudessa, koska normaalisti havahdun uuden hiusvärin ostoon vasta siinä vaiheessa, kun värin olisi ollut syytä olla päässä jo kaksi viikkoa sitten.
No okei, lahjakortti Biodellyyn kelpaa myös.

5. Luze-valaisin. Mä niin näen tämän meidän olkkarin sohvan vieressä. Mä niin näen tämän meidän olkkarin sohvan vieressä. Sanoinko jo, että Mä NIIN näen tämän meidän olkkarin sohvan vieressä!

6. Sanna Annukan ja Noden yhteistyössä valmistama matto, jonka perään olen blogissa huudellut joskus ennenkin. Tää on niin upea, että tekisi mieli itkeä!

7. Marokkolainen rahi, Pouf. Niin kaunis! Tämä lähtisi Torpalle vastaavanlaisen mustan seuraksi ja saisimme molemmat onnellisesti löhöillä sohvalla, jalat omilla raheilla, ilman jatkuvaa valtataistelua yhden pienen rahin jalkatilasta.

8. Savon Musta Aukko-liesituuletin. Siis miten hieno voi niinkin tylsä ja maanantainen asia kuin liesituuletin olla??! Unohdetaan hetkeksi, että me tehtiin jo se keittiöremppa pari vuotta sitten (Musta Aukko sopisi muuten ihan täydellisesti...) Kenties meidän nykyinen liesituuletin jotenkin mystisesti hajoaa tässä kohta?

9. Fjällrävenin Greenland Parkatakki. Tämä olisi se yksi pakollinen pehmeä paketti. Mä ihan oikeasti tarvitsisin uuden talvitakin.

Kiitos ja pusuja Petteri-Punakuonolle!

Ps. Jos et mitään muuta keksi, niin tuo edes yksi tällainen: