Kuluneella viikolla eteen osui pari aika hämmentävää löytöä, toinen kirpparilta, toinen vanhan tavaran liikkeestä Porvoosta.
Vanhat valokuvat ovat kiehtovia: pysäytettyjä, vangittuja hetkiä vuosikymmenien takaa. Sävyjä ja kuvapintaa, jollaista ei nykyajan tekniikoilla ja kuvankäsittelyohjelmilla pysty samalla tavalla toistamaan. Tämä kuva puhutteli niin paljon, että ostin sen omaksi. Olen tuijottanut kuvan yksityiskohtia, kohdannut naisen katseen kerta toisensa jälkeen, yrittänyt avata sen äänetöntä, monitulkintaista viestiä.
En tiedä, miten tähän tulisi suhtautua, mitä tunteita se herättää, mihin kontekstiin se asettuu. Mies naureskeli huvittuneena naisen ilmeelle, mutta en tohdi nauraa. Kuvan hetki on selvästikin ollut vakavamielinen paikka. Jollain tapaa kuvasta tulvii jotain raskasta, suruakin ehkä.
Toisinaan vanhat, hylätyt kuvat tekevät myös vähän surumieliseksi. Mikä onkaan tarina kuvien takana? Keitä nämä ihmiset ovat, miten ja miksi kuvat ovat päätyneet kirppareille ja myytäväksi? Kenties kuolinpesän mukana? Eikö ollut olemassa enää ketään, joka olisi halunnut säilyttää kuvan ja muiston sen henkilöistä?
Tämä toinen löytö taas...
En ole varma, haluanko edes tietää tarinaa tämän kuvan taustalta. Miten ja miksi Elizabeth Bathory-henkinen rouvashenkilö on päätynyt lasipurkkiin ja glitterisateeseen? Ainakaan en
uskalla aio säilyttää sitä makuuhuoneen lipaston päällä tuijottamassa. Tämä menee ehkä kaikkien aikojen oudoimpien kirpparilöytöjen Top vitoseen.
Ps. huomaatteko, "korjasin" sen
ympäriinsä levähtäneen hyasintin. Grillaustikuilla.
Vanhat kuvat tekevät minutkin usein surulliseksi, mutta yhtä aikaa ne herättävät mielettömän kiinnostuksen siihen, ketä niissä on, mikä on näiden ihmisten tarina. Miehen sukulaisissa katselen vanhoja kuvia, mutta vaikka ne ovatkin suvussa säilyneet, ei enää ole ketään muistamassa, kuka niissä esiintyy... Onneksi joku osaa poimia mukaan ja arvostaa näitä vieraitakin ihmisiä, vaikka sitten kirppiksiltä.
VastaaPoistaToivon, että saisin pelastettua meidän mummolasta pölyyntyneinä makaavat vanhat albumit sitten kun vaarista aika jättää...en usko, että muille sukulaisille niillä on kauheasti merkitystä tai arvoa.
PoistaVanhoissa valokuvissa on kyllä se tietty mystinen fiilis! Itse ostin kirpparilta vanhan avattavan medaljongin, ja kotona huomasin että sinne oli jäänyt vanhat mustavalkoiset kuvat sisälle. Pieni poika, ja toisella puolella nuori nainen. En jostain syystä ole voinut ottaa näitä kuvia pois. Nyt sitten kuljeskelen vieraat kuvat kaulassa roikkuen :)
VastaaPoistaTäytyy varmaan hankkia uusi medaljonki murusieni kuvia varten.
Hui, medaljonki kuulostaa kiehtovalta ja vähän jopa creepyltä, tossa olisi kaikki ainekset kasassa kauhuelokuvaan :D Ehkä tosiaan parempi, että hankit omille rakkaillesi uuden medaljongin!
PoistaJa vielä unohdin sanoa että vitsit kun tuo glitterimamma on magee!
VastaaPoistaJoo, karmivalla tavalla magee :)
PoistaVanhat kuvat on tosi jees ja toi sun löytämä kappale etenkin. Somat on ilmeet. Mä ehkä liittyisin teillä sinne nauravien puolelle.
VastaaPoistaHienosti on hyasintti korjattu :)