11 Tiny Houses That Will Make You Want To Live A Simpler Life
Tämän mukaan pienet talot edustavat monille askelta kohti yksinkertaisempaa ja ympäristöystävällisempää elämäntyyliä. Ja tottahan se on, jos miettii vaikka energiankulutusta, materiaaliratkaisuja ja tietenkin sitä taloon mahtuvaa tavaran määrää. Jos asiaa ajattelee puhtaasti ekologian kannalta, alkaa olla jo hankalampaa perustella, miksi esimerkiksi lapseton pariskunta asuisi kymmeniä, jopa satoja neliöitä yli tarvitsemiensa todellisten neliöiden määrän? Ja mikä sitten on se neliömäärä, mikä kattaa yhdelle ihmiselle riittävän perusasumismukavuuden? Mitä mieltä olette?Olen asunut ahtaimmillani 21 neliön yksiössä, jossa suihkun virkaa toimitti bidee ja keittiötä ei voinut hyvällä tahdollakaan kutsua edes komeroksi. Talo-yhtiön saunatilat, parvi ja huonekorkeus pelastivat paljon. Rikkinäiselle ja yksinäiselle ihmiselle neliöt olivat tuolloin ihan tarpeeksi, koin kai jonkinlaista turvaa siitä, että sain kasata itseni ja omaisuuteni tiiviiseen pakettiin, lähelle ja käden ulottuviin. Sittemmin neliöt ovat tuosta kasvaneet, toki niitä on jo pidempään ollut toinen ihminen jakamassa. (Ja siitä rikkinäisestäkin on tullut ihan ehjä ja onnellinen.)
Monista linkin takaa löytyvistä taloista tulee ekana mieleen, että ne ovat irtonaisia ja ympäristöönsä kuulumattomia. Siksi omaksi suosikikseni valikoituukin numero 8. Sehän näyttää jotenkin kovin tutulta?
Tiny houses. Meillä niitä kai kutsutaan kesämökeiksi. Ja mökeillehän ihmiset tuntuvat kovasti kaipaavan samoista syistä; simppelimmän elämänrytmin ja ulkohuussien pariin.
Mun haaveisiin ei ole koskaan kuulunut kartano tai vanha kansakoulu. Olen aina halunnut pienen mökin. Ensimmäinen oma asuntoni oli 12 neliötä ja kesällä asuttiin koirien kanssa paljon sitäkin pienemmässä kesähuoneessa. Ukko vaan on sen verta iso ja tavaraakin on, että nykyinen 100 neliötä on molempia tyydyttävä kompromissi ja tähän mahdutaan vanhuksiksi asti.
VastaaPoistaMun haaveissa on myös välkehtinyt aina mummonmökki ennemmin kuin joku iso, vanha rakennus. Tiiviiden nurkkien sisässä on jotenkin helpompi määritellä itsensä.
PoistaTämä oli varsin kiinnostava linkki. Meillähän siis kaksi ihmistä asuu 200 neliön talossa. Se oli suuri haaveeni: iso talo. Nyt se on totetutunt ja niinkuin aina, niin eihän ihminen koskaan ole tyytyväinen siihen, mitä saa, vaan aina pitää haaveilla muusta. Nyt haaveilenkin eläkepäivistä ihan pienessä talossa. Sitten, kun tilaa ei tarvita enää työnteolle, niin meille riittäisi kaksi huonetta ihan mainiosti. Sellainen pienenpieni hirsimökki, kiitos. Tai tuo ylimmän kuvan keijutalo, kiitos. :)
VastaaPoistaNäinhän se aina menee :) Toisaalta mikäli olen oikein ymmärtänyt, sun työn luonne myös vaatii sitä tilaa enemmän kuin pelkän läppärin verran, joten onhan se hyvä, että tilaa on sitten omissa nurkissa niin ei tarvitse erillistä työhuonetta vuokrata ;)
PoistaMinä haaveilen vanhasta isosta talosta, se voisi olla kansakoulu tai asema. Mitään muuta perustetta tälle haaveilemalleni isolle talolle ei ole kuin se että voisin jatkuvasti ostella kirppikseltä ihania vanhoja huonekaluja ja tavaroita. Varsin pöljää siis. Mutta niin se taitaa olla että aina tila loppuu kesken vaikka sitä olis miten paljon tahansa. Nyt asutaan 135 neliön talossa ja meitä on 4 henkilöä. Naapurissa asuu lapseton pariskunta varmaan 200 neliössä ja olen monesti miettinyt että se on aivan liikaa.
VastaaPoistaTilan kanssa taitaa olla vähän sama juttu kuin rahan; kaikki menee, mitä tulee! :D
Poista