lauantai 10. tammikuuta 2015

Näillä siivillä lentää pitkälle

Tiedättekö sen tunteen, kun pään sisällä velloo niin paljon; sanoja, lauseita, mielikuvia, dialogia, mutta mikään niistä ei ole vielä tarpeeksi valmis tulemaan ulos? Kun ajatus on olemassa mutta sanat vieroksuvat sitä?

Joskus silloin, kun sanat ovat hukassa, haen merkityksiä ja inspiraatiota muiden jo kirjoittamista ajatuksista, makustelen ja heijastan niitä omaa mieltäni ja huuliani vasten. Ja aika usein juuri ne siihen hetkeen oikeat oivallukset löytävät luokseni.

En muista mistä tämän ajatuksen aikoinaan löysin, mutta tällä viikolla se on puhutellut niin voimakkaasti, että kirjoitin sen ylös keittiön ovessa olevaan liitutauluun.

Jotta muistaisin. Jotta uskaltaisin. Jotta muistaisin, että minähän uskallan!

tiistai 6. tammikuuta 2015

Sinistä valoa


Huh, kylläpä nyt taas elämän isot aallot keinuttavat. 
Edelliseen postaukseeni viitaten; miettikää tarkasti mitä toivotte. 
Kun toiveisiin suuntaa tarpeeksi energiaa, ne lähtevät toteutumaan ihastuttavan 
kiusallisella tavalla silloinkin, kun ei ole itse niistä vielä edes ihan satavarma. 
Nyt pitäisi uskaltaa päästää irti laidoista ja hypätä aaltoihin.    


Tänään ei ole enempää sanoja, on vain kuvia. 
Hyytävän kauniilta pihamaalta, 
saunan lämmittämisestä sinisessä hetkessä.


 Puiden keskeltä kulkee polku niitylle ja lammen rantaan. 
Polttopuitakin taitaa riittää vuosiksi eteenpäin. 


Saunan pääty kaipaisi ulkolaudoitusta pintaansa. 
Ensi keväänä sitten. 
Ulkovalotkin saavat olla kesään saakka.