Anoppilasta peritty Mehu-Maija on käynyt viime aikoina kuumana. Muistin mehustamisen olevan paljon monimutkaisempaa kuin mitä se oikeasti on, siksi kai en ole puuhaan aiemmin ryhtynyt.
(Kaikenlaisten ennakko-odotusten ja -oletusten annammekin elämässämme vaikuttaa, me hassut hölmöt ihmiset.)
Kokeellisessa mehukeittiössä syntyi kahdenlaista sekoitusta. Sekoon tuli punaherukkaa, vadelmia ja pari pussillista viime vuotista raparperia pakkasesta. En tykkää kovin makeista mehuista, joten heitin mukaan vain ohuelti ruskeaa täysruokosokeria.
Black as my Soul syntyi mustaherukasta ja inkivääristä. Yhdistelmän nerokkuus yllätti, aavistus inkivääriä jotenkin viimeistelee maun (ja pitää taatusti flunssan loitolla.)
Vielä olisi muutama litra herukoita jääkaapissa. Olisiko teillä hyviä ehdotuksia ja erikoisempia reseptejä tarjolla? (Kyllä, niitä on jo pakkasessa. Kyllä, syön myös ihan tuoreeltaan kaiken mahdollisen kanssa.)