Piti kirjoittaa myös viikonlopun reissusta löytökoiratarhoille Viipuriin. Se reissu ei ollut arkinen eikä varsinkaan kepeä, mutta antaisin mieluusti ottamieni valokuvien puhua puolestaan.
Miten yhtäkkiä ja silmänräpäyksessä elämä voikaan iskeä jalat alta ja jättää tien poskeen henkeä haukkomaan. Nyt vaan istun ja odotan soittoa sairaalasta, jonne mieheni vietiin eilen illalla ambulanssilla äkillisesti alkaneiden oireiden vuoksi. Odotan, odotan, poltan tupakan ja odotan. Päässä pyörii kaikenlaista, hoen itselleni että ne ovat vain ajatuksia, eivät totta.
Yritän nieleskellä alas salaattia, kyyneleitä ja vatsan pohjasta hitaasti ylös nousevaa pimeyden tunnetta. Jos nyt puhelin soi, ja se on lehtimyyjä, niin saatan ehkä tappaa sen linjoja pitkin.
Voi ei, tsemppiä ja toivotaan parasta! Voi elämä mitä se voikaan heittää eteemme :(
VastaaPoistat. Tanja
Voi ei. Toivottavasti saat pian uutisia, hyviä sellaisia.
VastaaPoistaNo voi helvetin perse! Anteeksi, se vain tuli tuossa muodossa. En höpäjä mitään, että tiedän, koska tiedän ettei se auta sinua tippaakaan. Ei paskan vertaa.
VastaaPoistaOlet kovasti mielessä. Toivon hyviä uutisia tulevaksi niin kovasti kuin ikinä voin.
Voi apua, kovasti voimia ja toivotaan pikaisesti hyviä uutisia. Ei ole mitään oikeita sanoja tähän, mutta olet ajatuksissani! Lähetän kaiken hyvän energian sinne päin mitä ikinä vaan pystyn!
VastaaPoistaEi auta, kuin uskoa, että sairaalassa saa parasta mahdollista hoitoa! Voimia!
VastaaPoistaToivon sinulle ja miehellesi kovasti voimia, toivottavasti kaikki menee hyvin <3
VastaaPoistaVoimia!
VastaaPoistaVoimia ja toivoa sinulle!
VastaaPoistaNiin paljon kaikkea parhainta mahdollista hyvää teille. Toivon, että kaikki kääntyy parhain päin <3
VastaaPoistaAivan järkyttävää!!!! Miten voikaan vain hetkessä tapahtua tuollainen mutka elämään. Toivon todella, että kyseessä ei ole mitään vakavaa ja ehkä oletkin saanut jo soiton. Huonoa huumoria, mutta ainakin on sitä tupakkaa riittävästi, mitä poltella.
VastaaPoistaJoo, enpä aavistanut bussista ulos astuessani mitä seuraavat tunnit tuovat tullessaan. Mies oli auton kanssa parkissa 100 m päässä pysäkistä ja soittanut jo itse ambulanssin. (Kohtaus siis alkoi ajomatkan aikana.) Ja kyllä, just meikäläisen huumoria, noille kartongeille olen tässä itsekin itkun seasta hihitellyt :D
PoistaVoi helevata. Tsemppiä sinulle ja miehellesi!
VastaaPoistaVoimia ja hyviä uutisia sinne!
VastaaPoistaKIITOS kaikista kommenteista <3 Mies jäi vielä yöksi sairaalaan ja huomenna saadaan toivottavasti jotain faktaa.
VastaaPoistaVoi helvetin prkl. Nyt en tiedä mitä sanoisin. Toivon voimia <3
VastaaPoistaVoimia! Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.
VastaaPoistaTsemppiä ❤
VastaaPoistaTsemppiä ja voimia <3
VastaaPoistaViisautta lääkäreille, rauhaa ja turvaa miehellesi ja sinulle voimia ja lepoa
VastaaPoistaTsempit täältäkin <3 ei tällaisissa tilanteissa sanat meinaa riittää, sormet ristiin ja parantavia ajatuksia miehesi puolesta laitan matkaan.
VastaaPoistaToivon sulle voimia, ja että kaikki selviäisi parhain päin.
VastaaPoistaVoimia täältäkin <3
VastaaPoistaEikä!! Elämä on kyllä välillä niin paskaa, että ei rajaa! Tsemppejä paljon. Toivottavasti kohta olet kepeämpien ajatusten äärellä.
VastaaPoista