Heinäkuisena lauantaipäivänä kaivoimme ystäväni kanssa haudan. Metsän laidalle, sammaloituneiden kivien viereen, vaahterapuun alle. Siivosimme ympäristöä ja metsästä löytyi vanha ruosteinen kiukaanluukku, kuin portiksi tuonpuoleiseen. Istutimme haudalle kyynelverenpisaroita, ne viihtyvät varjoissa. Niiden kuihduttua tilalle tulee kanervaa.
Kaikkien osallistujien saavuttua sytytimme lyhdyt, kaiuttimesta soljui soittolista, johon jokainen oli valinnut pari biisiä. Luulen, että Klamydian "Mä lähden himaan" olisi ollut Lyytin oma valinta - se kuvastaa koiran kieroa huumorintajua täydellisesti.
Siellä hän nyt vahtii aina, meitä ja kanssamme, rakkaani.
Taivaalta tihkui vettä ja surun kyyneliin poskillani sekoittui kiitollisuus siitä, että sain haudata koirani rakkaiden ihmisten läsnäollessa. Asettelin tuhkauurnan kuoppaan ja koskaan ennen ei ole puoli metriä tuntunut niin pitkältä. Illalla söimme ja joimme hyvin Lyytin muistolle. Kohta kaksi kuukautta. Tarraudun kiinni muistoihin ja vaalin niitä kuin hukkuva köydenpäätä, pelkään että unohdan miltä pähkinäkorvat tuoksuivat. Sen silmäkulmain alta virnistyksen, joka edelsi holtitonta hepulia pihamaan ympäri. Kuin känninen hirvi metsässä, naurettiin aina.
Huhuhuh ja Hallelujah. (Se oli biisivalintani.) Melkoinen matka taivallettiin yhdessä.
Hiljalleen uskon, että niihin toisiin valjaisiin - sydämeenikin - mahtuu pian yksi uusi lisää.
Hiljalleen uskon, että niihin toisiin valjaisiin - sydämeenikin - mahtuu pian yksi uusi lisää.
Hän kulkee aina mukana ja vierellä. Koskettava kirjoitus. Kaunis hauta.
VastaaPoistaKiitokset <3
PoistaKaunis lepopaikka.
VastaaPoistaEhkä niitä hihnoja kohta on kaksi, tai kolme :D
Mua naurattaa kanssa se "notta montako laitetaan pakettiin?" :D
PoistaApua.
Kaunis lepopaikka ja kirjoitus. Lyyti on varmasti elänyt onnellisena ja rakastettuna ja Lyytin muisto säilyy varmasti mukana aina <3
VastaaPoistaToivon näin. Kiitos Miia <3
PoistaHuokaus. Niin kaunista ja koskettavaa. Portti tuonpuoleiseen - miten ihana idea ja ajatus.
VastaaPoista<3
Naurettiin sille ajatukselle, että luukku vaan heiluu kun hän haukkua louskuttaa siellä toisella puolella :D
PoistaNämä sinun kauniit kirjoitukset saa mielen herkistymään ja myötäelämään sitä surua,mitä käyt läpi.Ja mä katon tota mun rakastani,vironpoikaa seropi Väinöä ja oon niin kiitollinen siitä,että saan kokea tällaista rakkautta tommoseen luojanluomaan "otukkaan". Toivon sulle paljon jaksamista surun keskelle,niin kipeältä kun kaikki nyt tuntuukin
VastaaPoista<3 mä oon ihan pala kurkussa täällä.
VastaaPoistaHyvä symboliikka tuossa luukussa. Tarkoitettu niin.
<3
VastaaPoista