Kuvassa kuusenkerkkiä viime toukokuulta. Nämä ovat mielestäni jo "ylikypsiä",
parhaimmillaan kuusenkerkät ovat pieninä naperoina.
Eräänä päivänä löysin itseni hortoilu.fi-sivustolta ja hetken päästä olinkin jo ilmoittautunut toukokuussa
pidettävälle hortakurssille.
Siis minne?
Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. (Kerätä hortaa on luontevasti hortoilla kuten sieni/sienestää ja marja/marjastaa.) Villivihannesten keruu eli hortoilu tarkoittaa luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien keräämistä, kokkaamista, säilömistä ja syömistä.
Hortoilun alkeiskurssi pidetään kesän kynnyksellä toukokuussa, kun vastapuhjennut vihreys tarjoaa parastaan.
Kahden tunnin aikana olisi tarkoitus oppia siitä, mitä kannattaa kerätä, millaiset kasviyksilöt ovat hyviä, miten hortakasveja käsitellään ennen syömistä ja miten kasveja voi säilöä.
Olen tosi innoissani kurssista jo nyt! Aiheesta löytyy kyllä paljon hyvää kirjallisuutta, mutta itseni tuntien tiedän ettei kirjoista lukeminen riitä (oppimiseen), vaan mun täytyy päästä itse kokeilemaan, näkemään, tunnustelemaan ja maistelemaan. Haen kurssilta ikään kuin avaimet ihan uuteen, outoon mutta monipuoliseen ruokakellariin enkä malta odottaa, että pääsen hyödyntämään tiluksiemme voimaruokatarjontaa - vain keräämisen vaivan hinnalla.
Villivihannekset - löytyykö teiltä kiinnostusta ja/tai kokemuksia?
Erittäin mielenkiintoinen aine, ja kuinka paljon voidaankaan hyödyntää luonnossa olevaa, jota aiemmin ei ole noteerannut millään tavalla :) Nokkonen esim. on tosi ravintorikas luonnossa villinä kasvava. Äitini sitä on keräillyt aina toisinaan ja sopii pinaatin tapaan käytettäväksi moneen :)
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä, miksi en ole kokeillut vielä nokkosta. Ehkä se kerääminen on tuntunut jotenkin liian pisteliäältä :)
PoistaGreat minds think alike! Minäkin olen ilmoittautunut toukokuussa hortakurssille :)
VastaaPoistaHulluna Hortaan -kirja löytyy viime keväältä jo kirjahyllystä, mutta tänä vuonna vasta innostuin kurssista.
Jonkun verran olen hortaillut (jo nimeä tietämättäni) lähes aina, kesäpaikan metsiköistä kannan aina mukanani kaikkea mahdollista yrttikaappiin ja ruuanvalmistukseen.
Eikä! Mille päivälle?
Poista20.5.
PoistaNo siellä sitten nähdään! ;)
PoistaKatsos vaan, kiva juttu!
PoistaEi kun hortoillut. Vai kuinka se nyt onkaan :)
VastaaPoistaKokeilin viime keväänä ja kesänä hiukan joitakin kasveja, mutta vaikka pitkän linjan kasvissyöjänä olen tottunut jos jonkinlaiseen rehumaiseen makuun, myönnän etten ihan lämmennyt kaikille makuelämyksille. En aio kuitenkaan luovuttaa vaan jatkan opettelua. Itsekin katselin kursseja, mutta olen jo ilmoittautunut kevääksi puutarhakursseille, joten kaipa pitää päiviä jättää myös rempalle. Hortoilu on kyllä asia, jota olisi mukavampi tehdä seurassa. Jos useampi ihminen tunnistaa saman kasvin, on se ehkä turvallista syödä :D Ensi kesänä ajattelin erityisesti satsata teeaineisten ja lääkeyrttien keräilyyn.
VastaaPoista20.5. kurssilla on vielä tilaa, sinne vaan! Kurssi kestää 2 h joten ei ole pahasti remppahommista pois :)
PoistaIhan alkeistasolla olen, nokkosta ja vuohenputkea ja sensellaista. Lapsena oltiin kesät saaressa ja syötiin mitä kalastettiin, ja silloin jo opin syömään myös ketunleipää ja suolaheinää. Kalasopan päälle saksittiin villiä ruohosipulia rannasta. Lapsena yritin syödä myös tammenterhoja, mutta en keksinyt millä niistä saisi kitkeryyden pois. Lasketaankos muuten marjastus hortoiluksi?
VastaaPoistaMuistan kanssa syöneeni ketunleipää lapsena. Ja mummon kertomukset siitä, kuinka sitä syötiin pula-aikana ihan päivittäin. Kai marjastuskin on tietynlaista hortoilua, ja sienestys erityisesti sanan varsinaisessa merkityksessä ;)
PoistaMonta vuotta olen tätä aihetta ajattelut, mutta en ole ottanut asiaa vielä tarkempaan tutkintaan!!! Viime syksynä löysin pari vanhaa kirjaa josta löytyy tästä aiheesta.. Ai mikä se oli, hortoilu?? Hihih. Ehkä olisi myös aika perehtyä asiaan tarkemmin, joten mielenkiinnolla jäänkin odottamaan josko kirjoittaisit aiheesta lisää! :)
VastaaPoistaKirjoitan varmasti lisää kunhan pääsen kokeilemaan enemmän :)
PoistaLöysin eilen Hortoilun sivuille ja meinasin tohkeissani siitä tulla sulle kertoon, mut sähän olitki linkittäny sen tohon jo!! Vähäks oon puusilimä. ;) Ihan selvästi on nyt hortoilulle kiinnostusta enemmänki.
PoistaKetunleipää ja suolaheinää olen minäkin muksusta saakka suuhuni tunkenut, mutta ne kuuluu mun mielestä samaan kastiin, kun muurahaisten pissin imeskely ruohon korresta. Eli ei siitä sen suurempaa hyötyä keholle varmaankaan ole ollut :D Viime kesänä aloin miettiä vuohenputken käyttöön ottoa, kun sitä on alkanut punkea tähän pihapiiriin..
VastaaPoistaMuurahaisen pissin imeskelystä en ole kuullutkaan :D Vuohenputki menee ehdottomasti kokeiluun!
PoistaEns kesänä koitat :D Sohitaan vähän heinän korrella muurahaispesää niin ne ruikkii sen korren kirpakaksi :D
PoistaEns kesänä koitat :D Sohitaan vähän heinän korrella muurahaispesää niin ne ruikkii sen korren kirpakaksi :D
PoistaSamaa mieltä. Ihmiset tuntuvat vaan olevan nykyään niin vieraantuneita tästä ajattelusta ja joka vuosi metsiin jää niin paljon marjoja ja sieniä, villiruuasta puhumattakaan. Metsäneläimillä on jatkuvat feastit :)
VastaaPoistaTodella mielenkiintoinen aihe, kiva kuulla, että siitä järkätään oikein kurssejakin! Hortoilun alkeisiin aloin itsekin viime keväänä syventymään, ja kyllä se vaan vie mennessään. Pinaatin jätän tänä kesänä kokonaan viljelemättä, sillä nokkonen on paitsi ravinnerikkaampaa, rehottaa sitä joka nurkalla valmiina poimittavaksi. Smoothiessa ihan ehdoton lemppari.
VastaaPoistaUskon myös, että tänä vuonna näen nokkospuskat ihan uusin silmin! :)
PoistaKiinnostusta hirmuisesti, kokemusta vähän vähemmän mutta jonkin verran sentään. Toissakesänä keräsin ihan kamalasti kaikkea, viime kesä meni ihan ohi kun tein vaan töitä, mutta nyt osallistun villiruokavuoteen netin kautta ja sen myötä on kovat odotukset ensi kesälle. Sekin auttaa kun paras ystävä on ammattilainen ja äitee ja velipoikakin on hurahtaneet, ni ei tarvi ihan orpona opetella. :)
VastaaPoistaTämä on varmasti sellainen "laji", että jonkun kokeneemman hortoilijan kisällinä oppii parhaiten.
PoistaNaminaminami@ kerkkä! Viime vuonna kävi surkeasti, pitkän odottelun jälkeen hurahtivat liian pitkiksi, mutta tänä vuonna vaikka köytän itseni kuuseen, jotta saan kerkkää kuusenkerkkävoita ja kerkkäjuomaa varten.
VastaaPoistaKerro sitten kurssin annista täällä. Asia jaksaa kiinnostaa kovasti :)
Sama vika, kerkät meinas venähtää ylipitkiksi ennen kuin havahduin. Tänä vuonna ollaan tarkkana! Ja aiheesta tulee taatusti lisää tekstiä blogiin :)
Poista