Ja auringonlasku, se vasta mykistävä olikin! Ihailin sitä joogatunnin aikana salin ikkunoista ja kävelin sen viimeisten rippeiden saattelemana kotiin. Joogatunnilla syventynyt hengitysrytmi jatkui kävellessä ihan itsestään ja olo oli hetkittäin niin tasapainoisen onnellinen, että teki mieli hypätä ensimmäisen vastaantulijan kaulaan.
Kovalevyn kätköistä löytyi aiemmin julkaisemattomia kuvia toisenlaisesta auringonlaskusta parin kuukauden takaa.
Nämä jääköön viimeisiksi talvikuviksi hetkeen.
Huomisesta alkaa kevät, olen päättänyt niin.
Minäkin ajattelin aamulla että kevät on tullut, kunnes pakkanen kiilasi iltaa kohden 17 asteeseen...
VastaaPoistaJa kyllä, pöly pallot lentelee ja ikkunat ne vasta "puhtaat" ovatkin...
En ole pessyt ikkunoita ainakaan kolmeen edelliseen vuoteen, joten voit vaan kuvitella... :D
PoistaOn taas niin upeita kuvia!
VastaaPoistaEnnen kuin ehdin sinun haasteesi kimppuun, heitän vastapallona sinullekin yhden. Blogista löytyy :)
Jee, käyn tsekkaamassa!
PoistaNo ei karkaa ei! Se on vaan aina yhtä shokeeraavaa pimeän jäljiltä huomata, mitä nurkista löytyy :)
VastaaPoistaValtavan upeita kuvia, mutta otsikon hengessä toivon minäkin näiden olevan talven viimeisiä. Olen ihan valmis kevääseen, valoon ja luonnon heräämiseen. Enuff tätä talven viimaa, lunta ja liukastelua. Teretulemast hiki, hyttyset ja grillissä karaistut makkarat!
VastaaPoistaOooh, tuli jotenkin nyt ihan hirvee himo grillimakkaraan! Pakko ehkä kokeilla avotulta ulkona ens viikonloppuna :)
VastaaPoista